Aika on mennyt Milan kanssa touhutessa taas vierähtäen eteenpäin.

Talvi on tahkottu esineruutujen parissa, ja kuulemma olemme Milan kanssa sen hyvin hoksanneet. Emäntäki ensimmäistä kertaa esineruutua otti kanssani viime syksynä, miettikin jo silloin miten ei ollut koskaan törmännyt mokomaan lajiin. Noh, kuitenkin siitä huolimatta homma lähtenyt hyvin käynttin. Vieläkään en kyllä ymmärrä miksi tuon emännän täytyy niitä suloisia pehmoisia leluja jemmata sinne metsään, entä jos joku ei löydykkään ja unohtuu sinne, apua, pikkainen pehmolelu pulassa!

Jeah, meillä on muuten Milan kanssa ollut ihan huippuherkullisia kuukausia menneet 2kk. On ollut kakkua, luuta, siankorvaa ja kaikkea muutakin herkkua. Emäntäkin keksi täyttää meille joka aamu dummyt pedigreen  märkämuonalla. Ja voi että, ihana jäädä kotiin lutkuttamaan sitä ja todeta että myös Milakin rauhoittuu sen ääreen. Tästäkin huolimatta, kakaralla on ollut energiaa vielä tuhoamiseenkin... Viimeisimpiä saavutuksia ovat, rullaverhot, sohvan jalat, 2kpl pääsiäisruohoja, limupulloja varmaan 20e edestä :D Emäntä kovasti uskottelee itselleen että se loppuu joku päivä, ja rehellisesti minäkin toivon niin.

Mila täytti 1v. 4.3.2010, ja minä 4v. 1.4.2010, alla näette kuvista, millaiset herkku kakut meitä synttäripäivinä odottikaan :)

MILA

INDI

Pieniä sattumuksia on myös matkaan mahtunut. Tallille pääsimme pitkästä aikaa Milan kanssa samaan aikaan, noh, taisi olla viimeisiä kertoja taas yhdessä tallilla. Lähdettiin emännän ja hepan kanssa maastoilemaan, matkaa kerittiin taittaa 400m kun Mila äkkäsi pensaassa pupun. Pupu pinkoi, Mila pinkoi, ja no hei, vastustakaa nyt itse kiusausta, minäkin pingoin. Tosin tämä 15min pikajuoksu taipale päättyi ikävämmin. Jäniksen karattua palasimme emännän ja hevosen luokse, ensin emäntä ajatteli että nyt tuli pupusta paistia, jaa no ei sentäs oli se meitä vielä nopeampi ;) Mutta jahdin tohinassa olin satuttanut kummankin etutassun kannusten anturat, eli palaset roikkuivat irrallaan. Noh, emäntähän tästä ei juurikaan ilostunut tai riemastunut, syynkin kuulin myöhemmin, meillä oli 2pvän päästä näyttely. Hyvällä emännän hoidolla, ja  omalla tahdollani saimme 2pvässä tassut kuntoon, juoksin normaalisti ja pääsimme lähtemään Lappeenrantaan näyttelyyn. Näyttelystä tuloksena kotiin tuotiin EH, ja emäntä oli siihen todella tyytyväinen. Olihan se olosuhteisiin nähden hyvin ;) Lisäksi vielä näyttelyn päätteeksi löytyi poskihampaastani halkeama - tarkoittanee siis eläinlääkäri keikkaa, yöh! Toivotaan ettei ole hermoon asti mennyt :(

Tässä vielä poseeraus näyttelystä:

Tuomari Leni Finne, kaikkien rotujen näyttely. AVO EH.

"Riittävät mittasuhteet, sopiva luusto. Oikealinjainen pää. Miellyttävä ilme. Hyvät silmät ja korvat. Riittävä kaula. Kiinteä selkä. Riittävä eturinta. Hieman lyhyt ja pysty olkavarsi. Riittävä rintakehä. Turhan pitkä lanneosa. Hyvät takakulmaukset. Hieman korkea kinner. Liikkuu hieman jäykästi takaa ja löysästi edestä."