Kesä on mennyt suhisten ohitse, Mila on kasvanut ja minä viisastunut Äitinä. Kesä-heinäkuussa ehdittiin tehdä paljon, käydä uimassa - eläinlääkäreissä - pentutapaamisissa jne.

Uiminen on ehdottomasti parasta kesässä, olemme jo Milan kanssa aikamoisia uimataitureita, Mila ei ole vielä vain oppinut tuomaan vedestä lelua, ja minäkin suoritan tehtäviä vähän miten sattuu.

Mila on käynyt kesän ajan Mäntsälässä pentukurssilla, pikkainen on oppinut ihan huippu hyvin istumaan, maahan menon, yms. seuraaminen ja sivulle tulo on vielä kovan treenin alla. Minä taas olen käynyt Kivikossa ja Järvenpäässä, kunnes nuo treenit jäivät kesätauolle, sen jälkeen emäntä on silloin tällöin ottaanut pieniä treenejä lenkkien lomassa ja Milan koulutusten jälkeen - juuri viimeksi treenin meni mukamas pilaamaan pupujussi joka vilahti vain 2m päästä nenästäni, harmi että emäntä oli juuri käskenyt minut istumaan - eihän siitä uskaltanut nousta vaan katsoin kaihoisasti pupun perään, taisi olla ensimmäinen kerta kun en päässyt pupujahtiin karkaamaan.

Mila ja Antti treenaamassa

Mila pieni vieraili juhannuksen jälkeen useasti eläinlääkärissä - ontui tassuaan. Kuvauksessa todettii pientä panosteiitti - oireita, eli muutoksia luissa. Onneksi ei suuria, ja nyt ontuma jaksot eletäänkin kipulääkkeellä ja levolla...

Pentutapaamisenkin kasvattaja järjesti noille pienille kultapalleroilleni, pienet olivat kasvaneet todellisiksi riiviöiksi, joita sai koko ajan laittaa kuriin. Onneksi Retu iskä oli mukana ja nautimmekin aivan hulvattoman paljon juoksennella yhdessä. Tässä kuva koko porukasta ketkä paikalle pääsivät.

Ja vielä kuva Retusta (Stelmo´s Folek) ja minusta (Soffahoffin Indica) kun niiiin osasimme hienosti poseerata vierekkäin.

Kuulumisia ovat myös Luka ja Zero ovat olleet ahkeria tuon suhteen, kovasti odottelen josko joku muukin pennuista jaksaisi sähköpostia laittaa, kuvien kera tottakai.

Tässä uusin kuva Lukasta - joka on kuulemma todella vesipeto :)

Ja Zerosta - joka kuulemma on kovin vilkas ja iloinen pentu.

Aivan älyttömän viehättäviä pikkuisia hoffeja, odotan innolla josko vielä saisin nähdä nuo pienet ennenkuin ovat jo samankokoisia kanssani. Milakin on jo painanut 18kg 2vkoa takaperin, eli on jo reilusti yli puolen välin painonsa kanssa verrattuna minuun.

Ja tässä myös viimeisin kuva Milasta- jota ei voi kyllä enään pieneksi palleroksi kutsua.

Milan ensimmäinen näyttely lähestyy ( 8.8.2009 ) ja menemmekin ensi viikonloppuna harjoittelemaan näyttelyissä olemista Hakunilaan Match Showhun - toivotaan parasta!